Verkkokauppojen lakiviidakko

Valmismatkalaki

Ensimmäinen valmismatkaliikkeistä annettu laki ja asetus tulivat voimaan vuonna -95. Uusin valmismatkalaki astui voimaan noin vuosi sitten. Laki sisältää säännökset valmismatkaliikkeen harjoittajan rekisteröitymisestä, maksukyvyttömyyden varalta asetettavasta vakuudesta ja valmismatkaliikkeen harjoittajiin kohdistuvasta viranomaisvalvonnasta.

Lain mukaan valmismatkalla tarkoitetaan etukäteen järjestettyä ja yhdistettyyn hintaan tarjottua matkailupalvelujen yhdistelmää, johon sisältyy kuljetus ja majoitus tai toinen näistä ja lisäksi muu kokonaisuuden kannalta olennainen matkailupalvelu. Lakia sovelletaan, kun matkan tarjoaa matkailupalveluja muutoin kuin satunnaisesti järjestävä tai välittävä elinkeinonharjoittaja vastiketta vastaan ja matka kestää yli 24 tuntia tai sisältää majoituksen yön aikana.

Valmismatkaliikettä saa harjoittaa vain valmismatkaliikerekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja. Rekisteriviranomaisena toimii Kuluttajavirasto. Rekisteröinnin edellytyksenä on, että ilmoituksen tekijä on asettanut Kuluttajavirastolle vakuuden konkurssin tai muun maksukyvyttömyytensä varalta. Vakuudenasettamisvelvollisuus koskee myös sellaista elinkeinonharjoittajaa, joka välittää toisen järjestämiä valmismatkoja.

Vakuus turvaa matkustajien paluukuljetuksen ja matkustajien majoituksen matkakohteessa paluukuljetukseen asti, jos sopimukseen on sisältynyt kuljetus ja majoitus. Lisäksi vakuus turvaa matkan peruuntuessa ennakkomaksun tai matkan keskeytyessä keskeytynyttä matkan osaa vastaavan hinnan korvaamisen kuluttajalle.

Matkanjärjestäjän velvollisuus on varmistaa, että valmismatkan ostanut asiakas saa luvatut palvelut ja avustaa pulaan joutunutta. Myös peruutusturva on vahvempi kuten myös velvollisuus antaa tietoja matkaan liittyvistä riskeistä ja terveysmääräyksistä. Osa matkatoimistoista ja matkanjärjestäjistä on ottanut käyttöön ns. simpukkamerkin tunnuksena valmismatkasta.

Lakien tarkoituksena on suojata kuluttajaa. Kaupankäynti netissä on ollut varsin villiä, kun palveluja on tarjonnut kuka tahansa naapurin Liisa ja yhdistys-Yrjö. Sama laki säätelee nyt myös heitä. Joskus sama matka voi olla valmismatka ja toisinaan taas ei. Matkapaketti, jonka matkustaja kokoaa itse netissä tai esitteessä tarjolla olevista erillisistä palveluista, ei ole valmismatka. Tällöin kaikki matkustajan pakettiinsa valitsemat osat ovat hankittavissa erikseen ilmoitetulla hinnalla ja ne hinnoitellaan ja maksetaan erillisinä.

Kuluttajasuojalaki

Kuluttajansuojalaki koskee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Lakia sovelletaan myös, kun elinkeinonharjoittaja välittää hyödykkeitä kuluttajille. Laki on pakottava eli sopimusehto, joka poikkeaa lain säännöksistä ostajan vahingoksi, on mitätön.

Erityisesti matkailuun liittyen kuluttajavirasto viittaa valmismatkalakiin ja antaa neuvoja matkatoimiston konkurssitilanteeseen sekä korvauksen hakemiseen, lomaosakkeiden hankintaan ja myyntiin liittyvissä kysymyksissä EU-maissa sekä lentomatkustajan oikeuksista ylivaraustilanteissa, lennon peruuntuessa tai viivästyessä.

Tietosuoja kuluttajalle suunnatussa kaupassa

Tietosuojalla tarkoitetaan lain mukaan sitä, että rekisteröidyn, kuten sähköisen kaupan asiakkaan, henkilötiedot ovat kaupan rekisterissä oikein, eikä niitä käytetä tai luovuteta edelleen vastoin rekisteröidyn henkilön tahtoa. Henkilötietoja ovat henkilön nimi, osoite, ikä, sukupuoli ja kaikki muut henkilön ominaisuuksia ja elinolosuhteita kuvaavat tiedot. Arkaluontoisia tietoja ei saa käsitellä – niitä ovat mm. tiedot etnisestä alkuperästä, uskonnosta, yhteiskunnallisesta ajattelusta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Henkilötunnusta saa käyttää, jos asiakas on antanut luvan.

Henkilötietolaki sisältää yleiset säännökset henkilötietojen keräämisestä, tallettamisesta, käytöstä, luovuttamisesta, siirrosta, säilyttämisestä, hävittämisestä ja muusta käsittelystä. Lakia tulee noudattaa sähköisessä kaupankäynnissä. Sähköisen kaupan harjoittaja on lain tarkoittama rekisterinpitäjä, joka vastaa henkilötietolain tietosuojaperiaatteiden toteutumisesta omassa yrityksessään. Suomalaista yritystä koskee aina Suomen henkilötietolaki. Henkilötietojen käsittelyssä on henkilötietolain lisäksi noudatettava julkisuuslakia ja tapauskohtaisesti soveltuvaa erityislainsäädäntöä.

Uudistettu henkilötietolaki koskee myös yritysten välistä kauppaa, koska henkilötietolaki koskee myös yrityksistä muodostettuja rekistereitä, joissa on luonnollisia henkilöitä mukana. Tällainen rekisteri on esimerkiksi yhteyshenkilöiden tietoja sisältävä asiakasrekisteri yritysasiakkaista.

Etämyynti ja sen säännökset

Etämyynnillä tarkoitetaan laissa kulutushyödykkeen tarjoamista kuluttajalle elinkeinonharjoittajan järjestämän sellaisen etätarjontamenetelmän avulla, jossa sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin käytetään yksinomaan yhtä tai useampaa etäviestintä. Etätarjontamenetelmällä tarkoitetaan markkinointi- tai myyntitapaa, joka on järjestetty niin, että sen pääasiallisena tavoitteena on sopimusten tekeminen etäviestimen avulla. Etäviestimellä tarkoitetaan puhelinta, postia, televisiota, tietoverkkoa tai muuta välinettä, jota voidaan käyttää sopimuksen tekemiseen ilman, että osapuolet ovat yhtä aikaa läsnä. Alla etämyyntiä koskevia säännöksiä, jotka koskevat ennakkotietojen antamista, tietojen vahvistamista, peruuttamisoikeutta ja suorituksen palauttamista.

Etämyynnissä kuluttajalle on hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä annettava seuraavat tiedot:

1) elinkeinonharjoittajan nimi ja osoite sekä sijaintipaikka, jos se ei käy ilmi osoitteesta
2) kulutushyödykkeen pääominaisuudet
3) kulutushyödykkeen hinta, toimituskulut ja maksuehdot
4) toimitusta tai sopimuksen täyttämistä koskevat muut ehdot
5) sopimuksen vähimmäiskesto, jos sopimus koskee hyödykkeiden jatkuvaa tai toistuvaa toimittamista
6) etäviestimen käyttämisestä syntyvät kulut, jos siitä veloitetaan perushintaa enemmän
7) tarjouksen voimassaoloaika
8) tiedot peruuttamisoikeuksista

Em. tiedot on vahvistettava kuluttajalle henkilökohtaisesti, kirjallisesti tai sähköisesti siten, että kuluttaja voi tallentaa ja toisintaa tiedot muuttumattomina. Vahvistuksessa on lisäksi oltava:

1) ohjeet ja tiedot peruuttamisoikeuden käyttämistä varten sekä tieto siitä, jos sopimusta ei voi peruuttaa sen jälkeen, kun palveluksen suorittaminen on kuluttajan suostumuksella aloitettu
2) elinkeinonharjoittajan sen toimipaikan maantieteellinen osoite, jonne kuluttaja voi toimittaa valituksensa
3) tiedot takuusta sekä saatavilla olevista huolto- ja korjauspalveluista4) sopimuksen irtisanomisehdot, jos sopimus on voimassa toistaiseksi tai yhtä vuotta pidemmän ajan

Vahvistus on toimitettava mahdollisimman pian sopimuksen tekemisen jälkeen ja tavaran kaupassa viimeistään luovutusajankohtana. Laissa on mainittu joitakin lievennyksiä.

Etämyynnissä kuluttajalla on oikeus peruuttaa sopimus ilmoittamalla siitä elinkeinonharjoittajalle 14 päivän kuluessa vahvistuksen vastaanottamisesta tai tavaran vastaanottamisesta. Myös peruuttamisoikeudesta on laissa muutamia poikkeuksia. Jos kuluttaja etämyynnissä peruuttaa sopimuksen, hänen on palautettava vastaanotettu tavara kohtuullisen ajan kuluessa elinkeinonharjoittajalle, jolloin elinkeinonharjoittaja viivytyksettä palauttaa maksetun hinnan.

Jollei toisin sovita, elinkeinonharjoittajan on luovutettava kulutushyödyke kohtuullisessa ajassa ja viimeistään 30 päivän kuluttua siitä päivästä, jona kuluttaja on antanut tai lähettänyt elinkeinonharjoittajalle tarjouksensa tai hyväksyvän vastauksensa. Jos tavaraa ei ole saatavilla, tulee siitä ilmoittaa kuluttajalle tai toimittaa korvaava tuote.

Lain lisäksi ohjeita sähköisen kauppapaikan perustamista harkitseville ovat antaneet mm. Kaupan Keskusliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Suoramarkkinointiliitto sekä Tietoliikenteen ja Tietotekniikan Keskusliitto.

Muotovapaus

Yritysten välisessä sähköisen kaupan oikeudelliset kysymykset ovat erilaisia kuin kuluttajakaupan, koska pakottavaa lainsäädäntöä on vain vähän. Muotovapaus yritysten välisessä kaupassa tarkoittaa sitä, että laki ei määrää sopimuksen muotoa vaan yritykset voivat tehdä sopimuksensa parhaimmaksi katsomallaan tavalla ja sopijaosapuolille sopivassa muodossa. Sopimus voidaan tehdä siis vaikkapa suullisesti tai sähköisesti.


Tämä bloggaus on vastaus Matkailun sähköinen liiketoiminta -opintoihini liittyvään Kirsi Mikkolan antamaan tehtävään 3